INTERRAIL JOURNEY DIARY, osa 6

3.-5.4. Zagreb, Ljubljana, München, Hampuri, Kööpenhamina

Keskiviikkoaamuna lähdettiin Splitistä takaisin Zagrebiin hakemaan Connyn luo unohtuneita tavaroita ja odottamaan junaa viimeiseen kohteeseen, Ljubljanaan. Ratatöiden takia suurin osa matkasta mentiinkiin bussilla pitkin kiemuraisia vuoristoteitä ja miulle tuli huono olo... Nukuin melkein koko matkan, niin selvisin oksentelematta.

Zagrebissa oltiin jo kuin vanhoja tekijöitä ja paineltiin kaduilla ilman karttoja. Kaupungissa oli huomattavasti enemmän eloa kuin pääsiäissunnuntaina.

Neljä päivää ja olisin voinut olla kauemminkin!

Löydettiin söpö burritopaikka yhdeltä sivukujalta. 

Reissun aikana käytiin museoissa ainoastaan kahdesti, Budabestissa Budalinnan taidemuseossa sekä Zagrebissa Särkyneiden suhteiden museossa. Jälkimmäinen oli kyllä  mielenkiintoinen kokemus. Museon on perustanut eräs pariskunta eroon päättyneen suhteen "surutyönä" ja sen idea on yksinkertaisuudessaan kerätä ihmisten tarinoita eroista ja myös erilaisia esineitä tai muita muistoja, jotka liittyvät särkyneeseen suhteeseen.

Kaupungin parhaaksi kehuttu vohvelipaikka.

Oli ihan hyvää, mutta Viiri vanhana vohvelimestarina osaa tehdä paremmat! ;)

Junamatka Ljubljanaan kestää vain muutaman tunnin, mutta meidän juna oli reilun puoli tuntia myöhässä, joten oltiin lopulta Ljubljanassa joskus puolen yön jälkeen. Onneksi mukava konduktööri antoi taas leimat passiin, muistoksi Sloveniasta. Meillä oli ongelmia päästä hostellihuoneeseemme, sillä siellä jo punkaavat pojat olivat laittaneet kaapin oven eteen.. Lopulta päästiin natiseviin sänkyihimme, mutta unet jäivät kyllä lyhyiksi.

Kolme siltaa yövalossa.

Kaupungin maskottilohikäärmeet.

Minusta Ljublajana oli ehkä yksi kauneimmista kaupungeista matkamme varrella. Kaikki tärkeät elementit, joki ja sillat, kukkula ja linna löytyivät. Keskusta alue oli aika pieni, joten ehdittiin hyvin aamupäivän aikana kävelemään ja näkemään kaikki tarpeellinen. Ljubljana on kuulema vireä opiskelijakaupunki ja voin hyvin kuvitella, että sielläkin olisi kiinostava asua vaihtarina.

Kolmen jälkeen alkoi minun pitkä, loppujen lopuksi yli vuorokauden kestänyt kotimatkani läpi Itävallan ja ohi Alppien ensin Müncheniin, jossa vaihdoin yöjunaan.

Yöjunan petini...

Olisin nukkunut oikein makeasti junassa ellei vieressäni käytävän toisella puolen olisi istunut hieman kammottava saksalaismies, joka hoki minulle aina kun havahduin unihorteesta "very nice sleep, very nice sleep" ja nauroi vielä inhottavasti päälle.. Onneksi en ollut vaunussa yksin, joten yritin olla välittämättä tyypistä ja nukkua siitäkin huolimatta, että minua ilmeisesti tarkkailtiin koko ajan.

Aamulla Hampurissa selvisi, että juna Köpikseen oli peruttu. Shit. Onneksi oli järjesttetty korvaavat bussikyydit ja lautalle asti matka sujui ongelmitta. Tanskan puolella, pienellä Rödbyn raja-asemalla kävi ilmi, että loppumatka Köpikseen olisikin hieman hankalampi. Aluksi meidän piti päästä perille jollain junalla, mutta sitten kävi ilmi, että juna kulkeekin vain viikonloppuisin. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän ärsyttää, väsytti ja oli nälkä ja kaiken lisäksi Aino ja Hemmo olivat jo saapuneet Köpikseen ja minä olin jumissa jossain pusikossa. 

Lopulta, noin kahden tunnin odottelun jälkeen päästiin paikallisbussilla lähikylään, josta otettiin vihdoin juna Köpikseen. Aino ja Hemmo olivat tehneet pitsaakin, joten loppu hyvin kaikki hyvin. :)

Vaikka reissun jälkeen matkakuume on entistä voimakkaampi, oli myös ihana tulla takasin Tanska-kotiin. <3