INTERRAIL JOURNEY DIARY, osa 1

Ihanaa olla taas reilaamassa! Oon haaveillut uudesta reilireissusta jo monta vuotta, vuodesta 2009 eli siitä asti kun reisattiin Eevan kanssa ylppäreiden  jälkeen kolme viikkoa Saksa-Ranska-Italia –akselilla. Nyt olen reissussa Köpis-kämppikseni Viiruskan kanssa ja tarkoituksena seikkailla Itä-Euroopassa. Meidän reitti kulkee Prahan ja Budapestin kautta Kroatiaan, jossa piipahdetaan Zagrebissa, minkä jälkeen on vakaa tarkoitus päästä nauttimaan auringosta ja lämmöstä  Adrianmeren rannalle Splitiin. Päivittelen tänne blogiin matkakuulumisia aina kun ollaan netin ulottuvissa.

27.-28.3. Praha

Miun reissun oli alun perin tarkoitus alkaa keskiviikko iltana yöjunamatkalla Köpiksestä Prahaan, mutta juna olikin täysi ja jouduin lähtemään matkaan jo aikaisin keskiviikko aamuna. Anniinan kanssa herättiin lyhyiden yöunien jälkeen ani varhain, Anniina lähti lentokentälle ja mie junaan. Harmitti vähän, kun jouduin jättää Tatjanan ja Annin vielä päiväksi keskenään Köpikseen, mutta onneksi ehdittiin viettää melkein viikko kaikki neljä yhdessä ja nautiskella toistemme ihastuttavasta seurasta.

Istuin siis koko keskiviikkopäivän junassa, mikä oli kyllä oikeastaan ihan mukavaa. Tarkkailin ihmisiä, luin yhden opiskeluun liittyvän artikkelin loppuun ja paljon Tommy Tabermania. Välillä taisin nukkuakin. Jännittävin vaihe alkumatkassa oli rajan ylitys, joka tapahtui lautalla. Juna siis ajettiin lautan sisälle, rekkojen ja muiden autojen sekaan.

Juna lautassa.

Lautalla myytiin lakuja jättipusseissa!!

Berliinissä oli junan vaihto ja oli ihan hilkulla etten olisi myöhästynyt. Onneksi kuitenkin ehdin kyytiin ja sain vieläpä ostettua evästäkin, euroilla vaihteeksi. Istuin kuuden hengen hytissä, jossa miun lisäksi oli maailmankaikkeuden suloisin eläkeläispariskunta sekä hieman nuorempi costaricalais-pari. Olin tosi väsynyt ja nukuin suurimman osan ajasta. Vähän nolotti, kun yhdessä vaiheessa heräsin siihen, että kuorsasin…

Matka Saksan rajalta Dresdenistä Prahaan oli aika kaunis.

 

Prahaan juna saapui yli 40 minuuttia myöhässä, mutta onneksi se ei haitannut hirveästi, sillä asemalla minua oli vastassa hyppelehtivä Viiri, joka oli siis saapunut kaupunkiin jo edellisenä päivänä. Viiri onnistui järkkää miulle yöpaikan samasta hostellista, missä itsekin oli (Travellers hostel) ja kun olin saanut jätettyä kamat ja Viiri oli käynyt suihkussa lähdettiin moikkaamaan Köpiksestä tuttua suomalaista Villeä, joka oli myös kavereineen kaupungissa. Istuskeltiin jonkin aikaa erässä ravintelissa, josta siirryttiin toisen suomalaisen tuttavan Iiron synttäribileisiin kellaribaariin. Jos tanskalaiset viihtyvät hygge kahviloissaan, niin prahalaiset näyttävät suosivan luolamaisia kellaribaareja.

Öinen Praha.

 

Kolmen litran olutsaavi...

Torstaina nukuttiin niin myöhään kuin mahdollista eli melkein kymmeneen, jolloin oli pakko tehdä check out. Sen jälkeen syötiin hostellilla aamiainen ja lähdettiin kävelemään kaupungille, joka oli koristeltu pääsiäisen viettoa varten.

Hostellin aamiainen.

 

 

 

 

Meillä meinasi tulla lopulta kiire junaan, piti pistää ihan juoksuksi. Eväät ja Budapestin emännälle tuliaiset jäi ostamatta, mutta nyt istutaan tyytyväisinä kyydissä. Viiri opiskelee Itä-Euroopan maita ja mie yritän välillä nappailla kuvia.

Viiri juoksi niin kovaa, että muksahti rinkkoineen nurin ja sai ensimmäisen reissuhaavan.

 

Maisemat täällä on kyllä aika karuja, eikä harmaa sää yhtään auta asiaa. Mutta toisaalta karukin on tavallaan kaunista. Viirin kanssa mietiskellään, miksi tiedetään niin vähän näistä Itä-Euroopan maista. Aina puhutaan paljon vaikka espanjalaisista ja saksalaisista, muttei juurikaan olla kuultu puhuttavan tai tavattu ketään vaikka Makedoniasta tai Slovakiasta. Miksi Itä on vieraampi? Eikä myöskään vielä tiedetä miten vaikkapa kroatialaiset ja tsekit eroavat toisistaan. Ajatellaankohan täälläkin, että Pohjoismaista tulevat on kaikki samanlaisia, kylmää sietäviä ja luontoa rakastavia metsäläisiä… Tai en edes tiedä, mitä meistä ajatellaan! Pitää kysyä joltain paikalliselta. Toivottavasti tällä reissulla opitaan vähän laajentamaan näkemystä Euroopasta myös keski/Länsi-Euroopan ulkopuolellekin.

AAAA-kerhon jälleennäkeminen

Seuraa kuvakooste seitsemältä viime päivältä. Vain vähän tekstiä, koska en halua näpyttelyäänillä herättää tuossa lattialla patjoilla tuhisevia kolmea unista neitoa, joista yksi sammui nenä kiinni kirjassa, toinen kesken Kaunareiden katselun ja kolmas pelatessaan sanajahtia. Semmosia nuo miun tytskät. <3

Anni ja Anniina innoissaan kirkkokonsertin harjoituksissa.

Saviours church, jonka tornin huipulle kiivettiin.

Pelotti vähän.

Tiimilasit

Anni nautiskelee auringosta Christianiassa.

Nyt pitää kiitää! Seuraavat kymmenen päivää kuluvat reissatessa Itä-Euroopassa.